T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen osa kolmen kirjoituksen sarjasta, joka esittelee yht\u00e4 Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehty\u00e4 opetuskokeilua, joka toteutettiin ensimm\u00e4isen kerran kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018. <\/i><\/p>\n
Neurotieteen tutkija ja opettaja Stuart Firestein kertoo kirjassaan Ignorance \u2013 How It Drives Science <\/i>(2012), ett\u00e4 h\u00e4n tajusi jossain vaiheessa yliopistonsa opetuksen olevan puutteellista. Vallitseva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli, ett\u00e4 opiskelijoille pyrittiin kertomaan kaikki, mit\u00e4 neurotieteest\u00e4 tiedettiin. Firestein oivalsi, ettei t\u00e4llainen olemassa olevan tiedon opettelu kehitt\u00e4nyt sellaista ajattelua, jota tieteellisen tutkimuksen tekemisess\u00e4 tarvitaan. H\u00e4n k\u00e4sitti, ett\u00e4 paljon keskeisemp\u00e4\u00e4 oli ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 ei tiedet\u00e4. H\u00e4n alkoi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6riv\u00e4\u00e4 kurssia, josta tulikin huippusuosittu. Kurssilla muun muassa vieraili tutkijoita kertomassa siit\u00e4, mit\u00e4 he eiv\u00e4t tied\u00e4 ja mit\u00e4 siksi pit\u00e4isi seuraavaksi tutkia.<\/p>\n
Firesteinin kurssi on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten ajattelua voi opettaa. On toki t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman alansa perusteet, mutta nykyisess\u00e4 tietointensiivisess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 arvostetaan huomattavasti enemm\u00e4n ajattelun taitoja, erityisesti luovaa ongelmanratkaisukyky\u00e4 ja kriittisen ajattelun taitoa (ks. esim. Molnar 2015). N\u00e4iden opettaminen perinteisin sis\u00e4lt\u00f6l\u00e4ht\u00f6isin menetelmin on haasteellista, ehk\u00e4 jopa mahdotonta. Tarvitaan erilaisia ajattelun oppimisen kokeiluja; erilaisia irtiottoja perinteisest\u00e4 faktaopetuksesta.<\/p>\n
Yksi ratkaisuni ajattelun opettamisen haasteeseen on ollut kaikille Metropolian opiskelijoille tarjottava opintojakso nimelt\u00e4 Meditaatio ja kriittinen ajattelu<\/a>. Kurssi on 15 opintopisteen laajuinen ja sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on meditaation ja kriittisen ajattelun limitt\u00e4minen. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden k\u00e4sitt\u00e4minen on n\u00e4iden molempien ytimess\u00e4.<\/p>\n Kriittinen ajattelu<\/i> on itse asiassa hieman haasteellinen m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4. Sill\u00e4 voidaan tarkoittaa esimerkiksi (1) skeptist\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 arvostelmista, (2) harkinta- ja arvostelukykyist\u00e4 ajattelun kohteiden kehittely\u00e4, (3) fallibilistista suhtautumista tietoon, (4) hyvin argumentoitua ajattelua tai (5) itsen\u00e4ist\u00e4 ajattelua olemassa olevan ajattelun ja tiedon pohjalta (ks. esim. Tomperi 2017). Kriittinen ajattelu voi alkaa vasta, jos yksil\u00f6 tunnistaa ajatusrakennelmissaan tai uskomuksissaan aukkoja. Ennen kaikkea kriittinen ajattelu onkin siis uutta luovaa ajattelua. Toisin sanoen kaiken omasta mielest\u00e4\u00e4n tiet\u00e4v\u00e4 ei ole kykenev\u00e4 kriittiseen ajatteluun: sek\u00e4 omat ett\u00e4 toisten omaksumat mallit ja ideologiat on kyett\u00e4v\u00e4 kyseenalaistamaan. Ihmisen t\u00e4ytyy avautua \u2013 olla valmis hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jonnekin pime\u00e4\u00e4n ilman mink\u00e4\u00e4nlaista varmuutta siit\u00e4, mit\u00e4 vastaan on tulossa. (Ks. lis\u00e4\u00e4 esim. Kaisla 2017.)<\/p>\n Vastaavasti meditaatio<\/i> on sis\u00e4isen maailman tutkiskelun v\u00e4line, jonka avulla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aukkoja tai ristiriitoja oman kokemuksen k\u00e4sitt\u00e4misess\u00e4 tai arvioimisessa. Meditaatiossa pyrit\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4\u00e4n subjektiivinen kokemus mahdollisimman tarkasti ja avautumaan uusille n\u00e4k\u00f6kulmille ja uudelle ymm\u00e4rrykselle itsen ja maailman suhteesta (ks. esim. Culadasa et al. 2015). My\u00f6s meditaatio on arvaamaton hyppy pime\u00e4\u00e4n: on mahdotonta sanoa, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 ainoa, mit\u00e4 meditaatiosta voi varmasti sanoa on se, etteiv\u00e4t sen avulla saadut kokemukset ja oivallukset useinkaan vastaa alkuper\u00e4isi\u00e4 odotuksia (ks. esim. Kornfield 2001; Lindahl et al. 2017; Siff 2010).<\/p>\n Opintojaksolla meditaatiotutkimus ja sen kritiikki olivat keskeiset sis\u00e4ll\u00f6t, joiden avulla harjoiteltiin kriittist\u00e4 ajattelua. Moni luulee, ett\u00e4 meditaation ja\/tai mindfulnessin hyvinvointivaikutukset ovat aukottomasti tieteellisesti todistettu, mutta todellisuudessa n\u00e4in ei ole (ks. esim. Farias et al. 2016; Purser, Forbes & Burke 2017). Kurssin edetess\u00e4 tarkastelimme meditaatio-tutkimuksen puutteita erityisesti kritiikin kautta ja saimme n\u00e4in kattavan n\u00e4kemyksen siit\u00e4, mit\u00e4 ei viel\u00e4 tiedet\u00e4 meditaatioon liittyvist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4, meditaatiometodeista, meditaation vaikutuksista tai meditaation hy\u00f6dyist\u00e4 tai haitoista. Luimme artikkeleita, keskustelimme niiden sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 ja pyrimme tarkastelemaan lukemaamme kriittisesti.<\/p>\n Opintojaksolla tehdyt omat meditaatiokokeilut aloitettiin pyrkim\u00e4ll\u00e4 mahdollisimman vastaanottavaan kokemusmaailman tarkkailuun ilman sen suurempia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tai tavoitteita. Mielt\u00e4 rentouttamalla ja tavoitteista luopumalla tarkoitus oli saada paremmin kiinni subjektiivisen kokemuksen monimuotoisuudesta ja mielen toiminnan arvaamattomuudesta. Meditaatioiden j\u00e4lkeen keskustelimme kokemuksista ja n\u00e4in opiskelijat saivat viel\u00e4 lis\u00e4ymm\u00e4rryst\u00e4 toisiltaan. Samalla my\u00f6s monimutkaisten kokemusten sanallistaminen tuli tutummaksi. Rennon, vastaanottavan aloituksen tarkoitus oli tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, ett\u00e4 oma sis\u00e4inen maailma on rehelliselle meditoijalle monin tavoin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Sen avulla p\u00e4\u00e4stiin hyvin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden \u00e4\u00e4relle ennen kuin siirryttiin tekem\u00e4\u00e4n tarkemmin m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 meditaatioharjoituksia.<\/p>\n Kurssin edetess\u00e4 tutkimus, sen kritiikki ja omat meditaatiokokemukset alkoivat nivoutua selke\u00e4mmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Oma subjektiivinen kokemus auttoi lukemisen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja kriittisess\u00e4 arvioinnissa. Toisaalta taas luettu materiaali antoi v\u00e4lineit\u00e4 sis\u00e4isen kokemuksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen, arviointiin ja kriittiseenkin tarkasteluun. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys \u2013 mahdottomuus olla varma oikeastaan mist\u00e4\u00e4n \u2013 oli yksi t\u00e4m\u00e4n kaiken l\u00e4pileikkaava juonne. Yksi kurssilainen pohtikin jo alkuviikoilla kurssin omalaatuisuutta sanoen, ett\u00e4 min\u00e4 opettajana pyrin opettamaan heille ei-tiet\u00e4mist\u00e4. Itselleni se oli merkki onnistumisesta, kurssin yksi tavoite oli jo saavutettu.<\/p>\n Koska ammattikorkeakoulu on l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen ja tiedon soveltamista painottava, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja sit\u00e4 kautta kriittisen ajattelun opettaminen ei ole ensimm\u00e4inen asia, mit\u00e4 siell\u00e4 oletetaan opiskeltavan. Itse olen vakuuttunut, ett\u00e4 oman ja muiden tiedon rajojen ymm\u00e4rt\u00e4minen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4hes mill\u00e4 tahansa nykyalalla. Ilman t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 ei ole mahdollista ottaa kantaa omiin tai muiden ajatuksiin ja v\u00e4itteisiin. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mahdollista n\u00e4hd\u00e4 eri tarkastelukulmien ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyytt\u00e4, osittaista paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 tai sokeita pisteit\u00e4.<\/p>\n Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden aiheuttama h\u00e4mmennys on positiivinen kaoottinen luova voima, joka pakottaa tekem\u00e4\u00e4n valintoja, kokeiluja ja arviointia aivan toisella tasolla kuin mit\u00e4 tapahtuu omaksutun faktatiedon hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4. El\u00e4mme siin\u00e4 mieless\u00e4 tiedon j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa, ett\u00e4 tieto on aina vain pieni n\u00e4k\u00f6kulma kompleksiseen todellisuuteen. T\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa on parempi hyv\u00e4ksy\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 kuin luulla tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4: liialliset luulot omista tiedoista johtavat tiedon j\u00e4lkeiseen aikaan sen alkuper\u00e4isess\u00e4 merkityksess\u00e4.<\/p>\n Juhana Kokkonen on digitaalisen viestinn\u00e4n lehtori Metropolian viestinn\u00e4n tutkinto-ohjelmassa.<\/p>\n Culadasa, Immergut Matthew & Jeremy Graves (2015): The Mind Illuminated<\/i>.<\/p>\n Farias, Miguel, Wikholm, Catherine, Romara Delmonte (2016): What is mindfulness-based therapy good for? The Lancet \u2013 Psychiatry, 3.<\/i><\/p>\n Firestein, Stuart (2012): Ignorance \u2013 How It Drives Science<\/i>.<\/p>\n Kaisla, Jukka (2017): One Page \u2013 menetelm\u00e4 kriittiseen ajatteluun<\/i>. http:\/\/jukkakaisla.fi\/OnePage-fi.pdf<\/a><\/p>\n Kornfiled, Jack (2001): After Ecstasy, the Laundry \u2013 How the Heart Grows Wise on the Spiritual Path<\/i>.<\/p>\n Lindahl, Jared, Fisher, Nathan, Cooper, David, Rosen, Rochelle & Willoughby Britton (2017): The varieties of contemplative experience: A mixed-methods study of meditation-related challenges in Western Buddhists. PLoS ONE 12(5).<\/i><\/p>\n Molnar, Michele (2015). Competency-Based Education Gets Employers’ Attention. Education Week.<\/i> https:\/\/marketbrief.edweek.org\/marketplace-k-12\/competency-based_education_gets_employers_attention\/<\/a><\/p>\n Purser, Forbes & Burke (toim.) (2017): Handbook of Mindfulness \u2013 Culture, Context, and Social Engagement.<\/i><\/p>\nTiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ammattikorkeakoulussa<\/b><\/h3>\n
<\/h4>\n
Kirjoittaja:<\/b><\/h4>\n
L\u00e4hteet<\/b><\/h4>\n