{"id":1131,"date":"2018-09-17T00:00:00","date_gmt":"2018-09-16T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2018\/09\/17\/oletko-auditiivinen-kinesteettinen-tai-visuaalinen-oppija-sitkea-myytti-on-suosittu-koska-testaaminen-ja-lokerointi-viehattaa\/"},"modified":"2024-10-01T12:19:14","modified_gmt":"2024-10-01T09:19:14","slug":"oletko-auditiivinen-kinesteettinen-tai-visuaalinen-oppija-sitkea-myytti-on-suosittu-koska-testaaminen-ja-lokerointi-viehattaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2018\/09\/17\/oletko-auditiivinen-kinesteettinen-tai-visuaalinen-oppija-sitkea-myytti-on-suosittu-koska-testaaminen-ja-lokerointi-viehattaa\/","title":{"rendered":"Oletko \u2019auditiivinen\u2019, \u2019kinesteettinen\u2019 tai \u2019visuaalinen\u2019 oppija \u2013 sitke\u00e4 myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Opetusalalla el\u00e4\u00e4 sitke\u00e4 myytti auditiivisesta, kinesteettisist\u00e4 ja visuaalisista<\/i> oppijoista. Jos jostain asiasta on liikkeell\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys, tieteen voi olla vaikea kumota uskomusta, vaikka se ei perustuisi mihink\u00e4\u00e4n. L\u00e4hdinkin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko myytill\u00e4 erilaisista oppijoista todella tieteellist\u00e4 pohjaa, vai onko se vain myytti? Ja el\u00e4\u00e4k\u00f6 myytti yh\u00e4?<\/p>\n

Skeptikko-lehti kirjoitti<\/a> aiheesta jo vuonna 2006:<\/p>\n

\u201cKun aikoinaan USA:n koululaitoksen havaittiin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n joitain oppilaita lukutaidottomiksi, vanhemmat alkoivat nostaa oikeusjuttuja kouluja vastaan. T\u00e4m\u00e4 loi hedelm\u00e4llisen pohjan yksil\u00f6llisi\u00e4 oppimistyylej\u00e4 korostavalle kaupalliselle pedagogiikalle. Vuonna 1976 <\/i>Rita Dunn<\/i><\/b> julkaisi oman oppimistyyli-inventaarinsa lis\u00e4tty\u00e4\u00e4n aiemmin kokeilemaansa malliin uusien aivoteorioiden olettamuksia sek\u00e4 NLP:n visuaalisen, auditiivisen ja kinesteettisen (VAK) oppimistyylin. Nykyisin Dunnilla on oma tutkimuskeskuksensa St. Johnin yliopistossa New Yorkin osavaltiossa, ja h\u00e4nen Learning Styles Network -yrityksens\u00e4 toimii pitk\u00e4lti samalta pohjalta kuin Society of NLP j\u00e4rjest\u00e4en kalliita koulutuksia opettajille ja pyrkien suuntaamaan oppimistyyleist\u00e4 saatavan rahavirran itselleen.\u201d<\/i><\/p>\n

Suosituimmat artikkelit kritiikitt\u00f6mi\u00e4<\/h3>\n

Aloitin aiheen kartoituksen siit\u00e4, milt\u00e4 verkossa tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2018. Tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 pieni katsaus. Yksinkertainen Google-haku sanalla \u201doppimistyylit\u201d tuo seuraavat kymmenen osumaa (t\u00e4ss\u00e4 on huomattava, ett\u00e4 Google hieman personoi hakutuloksia, joten jonkun toisen Google-haun tulokset voivat olla hieman erilaisia varsinkin j\u00e4lkip\u00e4\u00e4n hakutulosten osalta):<\/p>\n

    \n
  1. Ensimm\u00e4isen\u00e4 on luonnollisesti Wikipedia-artikkeli aiheesta (artikkeli<\/a>, ikilinkki<\/a> lukemaani versioon). Artikkelissa kyll\u00e4 mainitaan, ett\u00e4 oppimistyyliajattelu on my\u00f6s joissakin l\u00e4hteiss\u00e4 kyseenalaistettu tieteelliseen tutkimukseen perustumattomana populaaripsykologiana<\/i> ja ett\u00e4 lukuisiin oppimistyylimalleihin liittyv\u00e4st\u00e4 laajasta ja pitk\u00e4aikaisesta tutkimuksesta huolimatta oppimistyylien olemassaoloa ja diagnosoitavuutta ei ole osoitettu eik\u00e4 niiden mukaisen opetuksen tehosta ole saatu luotettavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/i> ja artikkeli on my\u00f6s luokassa n\u00e4enn\u00e4istiede<\/i>, mutta t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 viel\u00e4 paremmin rautalangasta ja viitata aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin. T\u00e4ss\u00e4 voi tietenkin katsoa peiliin: Wikipedian sis\u00e4lt\u00f6 syntyy meid\u00e4n vapaaehtoisten tekemist\u00e4 muokkauksista, joten artikkelia voisi koska tahansa parantaa.<\/li>\n
  2. Kakkososumana on linkki Peda.netiin<\/a>, joka tarjoilee oppimistyyliajattelua ilman kritiikki\u00e4. Peda.net on kouluverkon yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 sivu<\/a>, johon verkoston j\u00e4senet voivat tuottaa omia materiaalejaan.<\/li>\n
  3. Kolmososuma on sekin peda.netiss\u00e4<\/a>, ja artikkelissa on useampi linkki oppimistyylitesteihin. Ei kritiikki\u00e4 siin\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  4. Nelososuma on Erilaisten oppijoiden liiton sivuille<\/a>, jossa sent\u00e4\u00e4n mainitaan, ett\u00e4 Oman vahvimman oppimisen tavan (oppimistyyli) l\u00f6ytyminen ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 ei omaksuisi tietoa my\u00f6s muilla tavoilla.<\/i><\/li>\n
  5. Vitososuma vie konsulttifirman sivuilla olevaan vanhaan oppimistyylitestiin<\/a> (johon linkitet\u00e4\u00e4n mm. kolmososumasta).<\/li>\n
  6. Vasta kuudentena on linkki Ylen kriittiseen artikkeliin<\/a>, jossa Helsingin yliopiston k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiden laitoksen professori Markku Niemivirta<\/b> kertoo ett\u00e4 oppimistyylej\u00e4 ei ole olemassa \u2013 vaikka er\u00e4\u00e4n tutkimuksen mukaan jopa 90 % opettajista uskoo<\/a> t\u00e4h\u00e4n myyttiin. Yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja oppijoissa on, mutta ne ovat ihan muissa asioissa kuin oppimistyyleiss\u00e4 \u2013 kuten esimerkiksi motivaatiossa. Niemivirta kertoo kahden minuutin pituisella videolla my\u00f6s, ett\u00e4 oppimistyyliajattelusta on haittaa sek\u00e4 oppijalle, opettajalle ett\u00e4 opetukselle. \u201dJos esimerkiksi kohtaat tilanteen jossa ei opetetakaan \u2019sun tyylill\u00e4\u2019 niin saatat kokea<\/i> ett\u00e4 et opi, vaikka se ei pit\u00e4isi ollenkaan paikkaansa.\u201d, Niemivirta kertoo. Professori Niemivirran mukaan oppijoiden erojen sijaan on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ajatella, mik\u00e4 oppijoita yhdist\u00e4\u00e4: kannustava, turvallinen ja tukea antava oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on varmasti hy\u00f6dyllinen ja oppimisen kannalta t\u00e4rke\u00e4.<\/li>\n
  7. Seitsem\u00e4s linkki vie Ylen luetteloon<\/a> oppimistyylit-t\u00e4gill\u00e4 varustettuihin artikkeleihin.<\/li>\n
  8. Kahdeksas vie Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston sivuille, jossa on litteroitu luentotallenne otsikosta aikuiset ja oppimistyylit<\/i>. Tulkitsen niin, ett\u00e4 luennon otsikko on ly\u00f6ty lukkoon jossain vanhassa opinto-oppaassa, mutta luennoijat ovat jo kartalla siit\u00e4 ett\u00e4 oppimistyylit ovat vanhentunutta ajattelua: he kertovat heti aluksi ett\u00e4 eiv\u00e4t aio puhua oppimistyyleist\u00e4 ja ett\u00e4 Oikeastaan jatkaisin t\u00e4h\u00e4n samaan, ett\u00e4 kun itse olen kokemuksellisen oppimisen tutkijana ollut kymmenkunta vuotta, niin ja David A. Kolbiin sit\u00e4 kautta tutustunut hyvinkin tarkkaan, niin h\u00e4nell\u00e4h\u00e4n on my\u00f6s oppimistyyliajattelua ollut 70-luvulla ja viel\u00e4 80-luvun alussa, mutta h\u00e4nkin on tavallaan mennyt siit\u00e4 jo eteenp\u00e4in.<\/i> Eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mainintaa auditiivisist\u00e4, kinesteettisist\u00e4 ja visuaalisista oppijoista.<\/li>\n
  9. Yhdeks\u00e4s osuma vie Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtym\u00e4n sivuille<\/a> oppimistyylitesteineen.<\/li>\n
  10. Kymmenes osuma vie musiikkipedagogin opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n<\/a>, jossa kritiikki oppimistyylej\u00e4 kohtaan kuitataan lyhyesti mainitsemalla ett\u00e4 Tyypitta\u0308minen, erityisesti peruskoulussa, on hera\u0308tta\u0308nyt myo\u0308s kritiikkia\u0308 ja jopa ajatuksia siita\u0308, etta\u0308 oppimistyylien ymma\u0308rta\u0308misella\u0308 ei ole merkitysta\u0308 oppilaan kehityksen kannalta. Laulunopetuksen yhteydessa\u0308 oppimistyylien ka\u0308yto\u0308sta\u0308 on kuitenkin olemassa eritta\u0308in va\u0308ha\u0308n tietoa, vaikka perinteinen laulunopetus painottaa opettajan audiokinesteettista\u0308 kykya\u0308 kuulla seka\u0308 tuntea oppilaan toiminta.<\/i><\/li>\n<\/ol>\n

    T\u00e4llaisia hakuosumia l\u00f6yt\u00e4\u00e4, kun l\u00e4htee hakemaan tietoa oppimistyyleist\u00e4 yhdell\u00e4 hakusanalla. Ainoastaan yksi tutkimustietoon perustuva osuma, ja sekin vasta kuudentena. Googlen hakusuositus sent\u00e4\u00e4n vilauttaa hakua \u201doppimistyylit kritiikki\u201d.<\/p>\n

    Mit\u00e4 kerrotaan oppilaitosten sivuilla?<\/h3>\n

    Seuraavaksi kiinnostuin siit\u00e4, mit\u00e4 korkeakoulut verkkosivuillaan kertovat? Katsastin pienell\u00e4 verkkohaulla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 k\u00e4sitys VAK-mallista eli visuaalisista, auditiivisista ja kinesteettisist\u00e4 oppijoista olevan yh\u00e4 korkeakouluissa. Valitsin tarkemman katsaukseni kohteeksi oppilaitoksien joukosta vanhempaa koulutuksen kentt\u00e4\u00e4 edustavat yliopistot.<\/p>\n

    Tietenk\u00e4\u00e4n verkkohaku ei ole koko totuus siit\u00e4, miten korkeakoulussa toimitaan ja ajatellaan, mutta se piirt\u00e4\u00e4 kuitenkin jonkinlaista kuvaa oppimistyyliajattelun suunnista. Katsaukseni perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun viel\u00e4 viime vuosikymmenell\u00e4 yliopistojen sivuilla markkinoitiin oppimistyyliajattelua, voidaan sanoa, ett\u00e4 on menty parempaan suuntaan:<\/p>\n