{"id":68,"date":"2019-04-23T00:00:00","date_gmt":"2019-04-22T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/geroblogi\/2019\/04\/23\/aidinkieli-tunnekieli-myos-ikaantyessa\/"},"modified":"2024-10-01T12:14:53","modified_gmt":"2024-10-01T09:14:53","slug":"aidinkieli-tunnekieli-myos-ikaantyessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/geroblogi\/2019\/04\/23\/aidinkieli-tunnekieli-myos-ikaantyessa\/","title":{"rendered":"\u00c4idinkieli \u2013 tunnekieli my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Suomalainen voi l\u00e4hte\u00e4 pois Suomesta, mutta suomalaisuus ei l\u00e4hde pois suomalaisesta, vaikka maata vaihtaisi. \u201dLapsuuden maisema on syd\u00e4men ja sielun maisema, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4 kaipuun kotiin \u2013 huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 elett\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on toisaalla, Australiassa\u201d (Punta-Saastamoinen 2010).<\/strong><\/p>\n

Suomalaisten vanhusten hoidon laadun huono taso on viime aikoina noussut lehtien otsikoihin. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on saanut muutamassa viikossa yli sata ilmoitusta hoitoon liittyvist\u00e4 ep\u00e4kohdista, jotka kohdistuvat l\u00e4hinn\u00e4 yksityisiin hoivakoteihin ja niiss\u00e4 ilmenneisiin hoidon laadun puutteisiin (YLE 2019). T\u00e4m\u00e4 on siis tilanne nykyp\u00e4iv\u00e4n Suomessa, mutta millaista vanhusten hoito on Australiassa suomalaisten siirtolaisten Finncare-hoitokodissa, jossa asukkaat ovat kaksikielisi\u00e4?<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessamme pohdimme l\u00e4hinn\u00e4 \u00e4idinkielen merkityst\u00e4 ik\u00e4ihmisten hoidossa, ja kerromme kokemuksistamme oltuamme vapaaehtoist\u00f6iss\u00e4 Australian Brisbanessa sijaitsevassa Finncare-hoivakodissa marraskuussa 2018.\u00ad<\/p>\n

Australiaan 1960-luvulla muuttaneet suomalaiset ovat nyt ik\u00e4ihmisi\u00e4<\/h3>\n

Vuosina 1959 ja 1969 suomalaisia muutti Australiaan enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4, yli 2500 henke\u00e4 kumpanakin vuonna. Osa heist\u00e4 palasi takaisin Suomeen (noin 40 %), mutta monet perheet j\u00e4iv\u00e4t Australiaan. Nykyisin heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n, lapsiaan ja lapsenlapsiaan el\u00e4\u00e4 eri puolilla Australiaa, p\u00e4\u00e4asiassa osavaltioiden p\u00e4\u00e4kaupungeissa. Vuonna 2015 suomalaisia oli Australiassa 24000 henkil\u00f6\u00e4. (Siirtolaisinstituutti 2019.)<\/p>\n

Osa ensimm\u00e4isen polven australialaisista viett\u00e4\u00e4 nyt vanhuuden p\u00e4ivi\u00e4\u00e4n Brisbanessa. Vuonna 1975 perustettiin Australian suomalainen lepokotiyhdistys (Nurminen 1995). Vuonna 1983 Finncare avasi ovensa i\u00e4kk\u00e4ille suomalaista syntyper\u00e4\u00e4 oleville henkil\u00f6ille, jotka olivat p\u00e4\u00e4osin muuttaneet Australiaan 1950- ja 1960-luvuilla (Finncare 2018).<\/p>\n

\u00c4idinkielen merkitys tunnekielen\u00e4<\/h3>\n

Useat teoreetikot ovat vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4idinkieli on tunteiden kieli (Oliva 2017). Kokaliarin (2013) laadullisessa tutkimuksessa tutkittiin terapeuttien ymm\u00e4rryst\u00e4 kielen roolista psykoterapiassa kaksikielisill\u00e4 asiakkailla. Tutkimustulosten perusteella kaksikieliset asiakkaat tyypillisesti pyrkiv\u00e4t palaamaan \u00e4idinkieleens\u00e4 silloin, kun he ilmaisivat vahvoja tunteitaan, unelmiaan tai traumojaan. Kieli oli tekij\u00e4, joka vaikutti my\u00f6s terapiasuhteeseen, ja sill\u00e4 ilmaistiin luottamusta terapeuttia kohtaan. (Kokaliari 2013.)<\/p>\n

Heikkil\u00e4n ja Ekmanin tutkimuksessa (2003) selvitettiin, millainen rooli kulttuurisesti asianmukaisella hoidolla on i\u00e4kk\u00e4iden suomalaisten maahanmuuttajien toiveiden ja odotusten suhteen laitoshoidossa Ruotsissa. Tutkimustulosten perusteella i\u00e4kk\u00e4\u00e4t suomalaiset maahanmuuttajat toivoivat voivansa jatkaa kotona asumista niin pitk\u00e4\u00e4n kuin mahdollista. Siin\u00e4 vaiheessa, kun he meniv\u00e4t laitoshoitoon, he halusivat tuntea jatkuvuutta, tuttuutta, turvallisuutta ja toveruutta toisten kanssa. Maahanmuuttajina heid\u00e4n piti valita, haluavatko he hoitopaikan l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 kotiaan vai kulttuurinsa mukaisessa hoitopaikassa tutussa sosiokulttuurisessa olosuhteissa. (Heikkil\u00e4 & Ekman 2003.)<\/p>\n

\u00c4idinkieli on ihmisen tunnekieli, jonka avulla tulemme ensin osaksi omaa perhett\u00e4 ja sukua sek\u00e4 my\u00f6hemmin osaksi koko kotimaan kieli- ja kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Meilt\u00e4 ei koskaan katoa tarve tulla kuulluksi ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 ilmaisemaan omia tunteita \u00e4idinkielell\u00e4. Moni Finncaren asukas harmitteli sit\u00e4, etteiv\u00e4t lastenlapset tai lastenlastenlapset en\u00e4\u00e4 osanneet suomen kielt\u00e4. Moni asukas koki, ett\u00e4 kieli \u201cperiytyi\u201d parhaiten sukupolvelta seuraavalle, jos \u00e4iti on suomalainen. Syyst\u00e4 siis puhumme k\u00e4sitteest\u00e4 \u201c\u00e4idinkieli\u201d.<\/p>\n

Finncare tarjoaa palvelujaan Brisbanessa<\/h3>\n

Finncaressa on tarjolla kolmenlaisia palveluita ik\u00e4\u00e4ntyville asukkaille:<\/p>\n

1) kotipalveluita (Home Services)
\n2) tuettuja asumispalveluita, joissa kaikilla asukkailla on omat huoneet, mukaan lukien muistisairaiden oma yksikk\u00f6 (45 bed residential aged care facility) sek\u00e4
\n3) Finlandia Villas -asumisoikeustaloja itsen\u00e4iseen asumiseen (23 independent living villas).<\/p>\n

Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 palvelu on Poro-kahvila, josta saa suomalaisia leivonnaisia ja kotiruokaa (Finncare 2018). Asukkaat voivat olla i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 55 vuodesta eteenp\u00e4in. Marraskuussa 2018 vanhin asukas oli 97-vuotias. Naisia on asukkaina enemm\u00e4n, kuten suomalaisissa ik\u00e4\u00e4ntyvien palveluissakin.<\/p>\n

Keskusteluissa Finncaren henkil\u00f6kunnan kanssa tuli esille, ett\u00e4 muistisairaiden yksik\u00f6ss\u00e4 on monta asukasta, jotka pystyv\u00e4t ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n paremmin suomen kielell\u00e4, mutta valitettavasti ty\u00f6vuorossa olevat hoitajat ja hoitoapulaiset osaavat usein vain englantia. Tarve keskustella suomen kielell\u00e4 on suuri, koska asukkaat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suomea mieluummin kuin englantia. He joko eiv\u00e4t osaa englantia riitt\u00e4v\u00e4sti tai olivat unohtaneet sen. Siksi suomen kielt\u00e4 puhuvia vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tarvitaan. Yhdess\u00e4 olemisen ja keskusteluihin liittyv\u00e4t kokemukset voisivat olla molemmin puolin eritt\u00e4in antoisia ja opettavaisia. (Richardson & Worboyes 2018.)<\/p>\n

\"\"
Finncaren muistiyksik\u00f6n pihalta aisteja rikastuttavasta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Finncaressa asukkaille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n monipuolista p\u00e4iv\u00e4ohjelmaa ja heid\u00e4n kanssaan tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s retki\u00e4. Heille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia mm. tuolijumppaan, lautapelien pelaamiseen, bingoon ja Melbourne Capiin, katsomaan Suomi Uutisia Yle Areenasta sek\u00e4 kuuntelemaan ja laulamaan ikivihreit\u00e4 suomalaisia lauluja. Henkil\u00f6kunta pyrkii laulamaan asukkaiden mukana suomalaisia lauluja, joiden sanat ovat painuneet syv\u00e4lle asukkaiden mieleen ja syd\u00e4meen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asukkaat kertovat mielell\u00e4\u00e4n omia el\u00e4m\u00e4n tarinoitaan siit\u00e4, miten olivat l\u00e4hteneet Suomesta maailmalle, osa jo 1940- luvulla ja osa my\u00f6hemmin. Suomalainen voi l\u00e4hte\u00e4 pois Suomesta, mutta suomalaisuus ei l\u00e4hde pois suomalaisesta, vaikka maata vaihtaisi.<\/p>\n

\u201cSuomi on synnyinmaani, vaikkakin koen nykyisin olevani australialainen\u201d, totesi moni asukas.<\/p>\n

\"\"
Finncaren viikko-ohjelma 12.\u201314.11.2018<\/figcaption><\/figure>\n

Metropolia tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 Finncaren kanssa<\/h3>\n

Metropolia Ammattikorkeakoulu allekirjoitti yhteisty\u00f6sopimuksen hoivakodin kanssa marraskuussa 2017. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Finncaressa on ollut ty\u00f6harjoittelussa sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoita Metropoliasta.<\/p>\n

Kiitokset Suomen Sairaanhoitajaliitolle matka-apurahasta, jonka avulla my\u00f6s me suuntasimme \u00a0\u201cDown Under\u201d toimimaan vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 Finncaressa. Olimme todella tervetulleita Finncareen vapaaehtoist\u00f6ihin keskustelemaan asukkaiden kanssa. Meill\u00e4 oli aikaa ja olimme l\u00e4sn\u00e4 rauhassa kuuntelemassa asukkaiden el\u00e4m\u00e4ntarinoita niin, ett\u00e4 he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"
Finncaren aamu-uutiset uutisankkurina Matti R\u00f6nk\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Jos kiinnostuit l\u00e4htem\u00e4\u00e4n vapaaehtoist\u00f6ihin, niin ota yhteys Katri Luukkaan, t\u00e4m\u00e4n blogin toiseen kirjoittajaan, ja saat lis\u00e4tietoa vapaaehtoist\u00f6iden mahdollisuuksista Finncaressa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat:<\/strong><\/p>\n