{"id":204,"date":"2020-05-26T00:00:00","date_gmt":"2020-05-25T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/geroblogi\/2020\/05\/26\/korona-koskettaa-mutta-miten-kay-kun-koskettaminen-vahenee\/"},"modified":"2024-10-01T12:14:36","modified_gmt":"2024-10-01T09:14:36","slug":"korona-koskettaa-mutta-miten-kay-kun-koskettaminen-vahenee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/geroblogi\/2020\/05\/26\/korona-koskettaa-mutta-miten-kay-kun-koskettaminen-vahenee\/","title":{"rendered":"Korona koskettaa – mutta miten k\u00e4y kun koskettaminen v\u00e4henee?"},"content":{"rendered":"

Halaus, olkap\u00e4\u00e4n hipaisu, hyv\u00e4ny\u00f6nsuukko – toisen fyysinen koskettaminen on keskeinen osa ihmisten v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Ihon tuntoaistin kautta v\u00e4littyy ihmislajin selviytymisen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa ja mielihyv\u00e4\u00e4, jota emme saa mit\u00e4\u00e4n muuta kautta. Koronaviruksen my\u00f6t\u00e4 erityisesti ik\u00e4ihmisten fyysisten kontaktien ja kosketuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on radikaalisti v\u00e4hentynyt – mutta millaisia vaikutuksia t\u00e4ll\u00e4 on ik\u00e4ihmisten hyvinvointiin?<\/strong><\/p>\n

Kosketuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt<\/h2>\n

El\u00e4mme parhaillaan mielenkiintoisen ihmiskokeen aikaa: korona on muuttanut sosiaalisia suhteitamme. Olemme ohjeiden mukaan v\u00e4hent\u00e4neet fyysisten kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pyrkineet korvaamaan n\u00e4it\u00e4 muulla yhteydenpidolla. Kontaktien rajoittamisella on saatu aikaan toivotusti tartuntojen v\u00e4henemist\u00e4, mutta rajoitusten pitk\u00e4n aikav\u00e4lin haittoihin on my\u00f6s kiinnitetty enenev\u00e4sti huomiota.<\/p>\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, 8.5.2020) \u00e4skett\u00e4in julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat tavanneet poikkeusoloissa muita ihmisi\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 75 % normaalia v\u00e4hemm\u00e4n. My\u00f6s fyysisen kosketuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt ja erityisesti t\u00e4m\u00e4 koskee i\u00e4kk\u00e4it\u00e4: 70\u201379-vuotiaat suomalaiset raportoivat ihokontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyneen jopa 85 % \u201dnormaalioloihin\u201d (vuoden 2005 vastaavan kyselyn tuloksiin) verrattuna. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvat ovat tavanneet l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n virtuaalisesti, ulkopuolisten vierailut esimerkiksi hoivakoteihin on kielletty, ja hoivakodeissa on pyritty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen vanhuksen luona vierailevien hoitajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4heiset ihmiskontaktit ovat keskeinen osa el\u00e4m\u00e4nlaatua ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4<\/h2>\n

Toisen ihmisen kosketuksen tiedet\u00e4\u00e4n olevan kriittinen erityisesti lasten kognitiivisen ja sosio-emotionaalinen kehityksen kannalta (esim. Field, 2011), mutta tukevan ihmisen psyykkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita l\u00e4pi koko elinkaaren (esim. Gallace & Spence, 2010; Jakubiak & Feeney, 2016). Varhaisessa vuorovaikutuksessa ihokontaktin merkityksest\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n paljon, mutta v\u00e4hemm\u00e4n puhetta on ollut kosketuksen merkityksest\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Fyysisten kontaktien v\u00e4henemisen vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4nlaatuun on her\u00e4tt\u00e4nyt pohdintaa erityisesti ik\u00e4ihmisten kohdalla. Ik\u00e4ihmisell\u00e4 koronan vuoksi erityksiss\u00e4 olemisen kuukaudet voivat olla iso osa j\u00e4ljell\u00e4olevista elinvuosista, joiden laatuun l\u00e4heisten ihmisten kanssa vietetty aika keskeisesti vaikuttaa. Yle:n ajankohtaisessa artikkelissa pohditaan koronaviruksen rajoitustoimenpiteiden seurauksia ik\u00e4ihmisille<\/a>. Juttu tuo esiin sen, ett\u00e4 esimerkiksi muistisairaalle ik\u00e4ihmiselle l\u00e4heisen ihmisen kosketus voi olla ainoa keino tuoda turvallisuuden tunnetta ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 – koronaan sairastumisen riski voi olla pienempi paha kuin ajattomalta tuntuva yksin\u00e4isyys ja turvattomuus.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Pixabay<\/figcaption><\/figure>\n

Mik\u00e4 on kosketuksen merkitys ihmiselle?<\/h2>\n

Monet el\u00e4inlajit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t huomattavan osan ajastaan lajitovereiden silittelyyn ja paijaamiseen, paljon enemm\u00e4n kuin oikeastaan tarvitsisi vaikkapa kirppujen poiston kannalta. My\u00f6s ihmisten v\u00e4lisell\u00e4 fyysisell\u00e4 l\u00e4heisyydell\u00e4 on suuri merkitys sosiaalisten suhteiden rakentumisessa ja emotionaalisen l\u00e4heisyyden kokemuksen rakentumisessa (Dunbar, 2010).<\/p>\n

Neuropsykologiset tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 aivoissamme on usean aivoalueen muodostama verkosto, joka reagoivat erityisesti kosketukseen. Tietyt kosketusta aistivat hermos\u00e4ikeet ja aivosaareke reagoivat erityisesti kevyeen, hitaaseen kosketukseen. Kosketuksen laatu ja suhde koskettavaan henkil\u00f6\u00f6n vaikuttaa kokemukseen. Fyysinen l\u00e4heisyys omien l\u00e4heisten v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n fyysisen kivun ja uhan kokemusta (Coan, Schaefer & Davidson, 2006). Sosiaalisen kosketuksen merkitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan samantyyppinen sek\u00e4 l\u00e4nsimaissa ett\u00e4 kaukoid\u00e4ss\u00e4 (Suvilehto ym., 2019).<\/p>\n

Kosketuksen merkityst\u00e4 on Suomessa tutkittu esimerkiksi Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaan kansainv\u00e4lisest\u00e4 huomiota saaneessa hankkeessa (ks. U.S. Newsin artikkeli<\/a> ja video vuodelta 2015<\/a>. Nummenmaan hankkeessa on tutkittu aivojen erityist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ainej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, endogeenist\u00e4 opioidij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka aktivoituu erityisesti ihmiskosketuksesta. Toisen ihmisen kosketus aktivoi aivoissamme endorfiinin, yhden elimist\u00f6n mielihyv\u00e4hormonin tuotantoa. Samoin sosiaalisten suhteiden katkeaminen n\u00e4kyy aivojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineiden tuotannossa ja kivun s\u00e4\u00e4telyyn liittyv\u00e4ss\u00e4 opioidij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Siksi ihmissuhteen katkeaminen (ja kenties toisen ihmisen fyysisen kosketuksen yht\u00e4kkinen loppuminen?) voi kokemuksena tuntua samalta kuin fyysinen kipu.<\/p>\n

Miten kosketuksen v\u00e4heneminen vaikuttaa ik\u00e4ihmisiin?<\/h2>\n

Niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 kuin tutkimusmaailmassa on nyt huolestuttu koronaviruksen aikaansaamasta kosketuksen v\u00e4henemisest\u00e4 ja yksin\u00e4isyyden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Kosketuksella on tutkimuksissa osoitettu olevan keskeinen merkitys ik\u00e4ihmisen hyvinvoinnille.<\/p>\n

Esimerkiksi It\u00e4-Suomen yliopiston toteuttamassa Ammatillinen kosketus osana vanhusty\u00f6n taitoja ja etiikkaa -tutkimushankkeessa<\/a> todettiin, ett\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden fysiologista ja psykososiaalista el\u00e4m\u00e4nlaatua pystyttiin merkitt\u00e4v\u00e4sti parantamaan hoivaavalla kosketuksella (ks. Kinnunen ym., 2019).\u00a0 Koskettaminen n\u00e4ytti v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n laitostumiseen liittyvi\u00e4 oireita; oksitosiini-hormonin lis\u00e4\u00e4ntymisen ajateltiin olevan rauhoittavan ja hyv\u00e4\u00e4 oloa tuovan vaikutuksen taustamekanismi.<\/p>\n

Nyt koronan aikaan tutkijoita, hoivakotien ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja hoivakotien rajoituksista vastaavia tahoja, omaisia ja meit\u00e4 monia muitakin huolestuttaa, mit\u00e4 seurauksia kosketuksen kielt\u00e4misell\u00e4 on. L\u00e4heisten ihmisten vierailujen v\u00e4heneminen tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 hoitajat ovat hoivakodeissa ainoita yksin\u00e4isyyden helpottajia. Kun omaiset eiv\u00e4t tule sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kampaamaan ja suihkuttamaan l\u00e4heist\u00e4 ik\u00e4ihmist\u00e4, hoitajien ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ik\u00e4ihmiselle lasten tai lastenlasten vierailujen loppuminen voi tarkoittaa keskeisist\u00e4 el\u00e4m\u00e4niloa tuovista hetkist\u00e4 luopumista. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuessaan koronarajoitusten seuraukset ik\u00e4ihmisten mielialaan ja el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden kokemukseen voivat olla synk\u00e4t.<\/p>\n

Kosketusta et\u00e4n\u00e4 ja l\u00e4sn\u00e4?<\/h2>\n

Korona on siis v\u00e4hent\u00e4nyt erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyneiden kokemaa kosketusta, kosketusta aistivan hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n aktiivisuutta ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 kosketuksen tuomaa hyv\u00e4nolon kokemusta. Hoivakodeissa tapahtuneita yksin\u00e4isi\u00e4 kuolemia ja mahdollisesti tulevien vuosien ajan epidemiassa el\u00e4misen seurauksia on kauhisteltu. Yksin\u00e4isyyden ja turvattomuuden tunteen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin seurauksista on laajasti huolestuttu.<\/p>\n

Koronarajoituksia v\u00e4hitt\u00e4ist\u00e4 purkua suunniteltaessa on pohdittu, pit\u00e4isik\u00f6 l\u00e4heisten ihmisen vierailuja i\u00e4kk\u00e4iden luo mahdollistaa esimerkiksi erilaisten suojav\u00e4lineiden tai vaikkapa tapaamiskonttien kautta (ks. esim. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11333571<\/a>).<\/p>\n

Virtuaalista koskettamista, joka korvaisi toisen ihmisen silityksen tai halauksen, ei toistaiseksi mill\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isill\u00e4 laitteilla pystyt\u00e4 toteuttamaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin pyrki\u00e4 mahdollisuuksien mukaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ik\u00e4ihmisten sosiaalisia kontakteja ja niin psyykkisen kuin fyysisen l\u00e4heisyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, turvallisuudesta kiinni pit\u00e4en ja niin kontaktissa olemisen kuin kontaktien puuttumisen riskit tiedostaen.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Koronarajoitukset ovat v\u00e4hent\u00e4neet suomalaisten fyysisi\u00e4 kontakteja, mik\u00e4 on est\u00e4nyt viruksen levi\u00e4mist\u00e4 mutta my\u00f6s aiheuttanut huolta erityisesti ik\u00e4ihmisten yksin\u00e4isyyden ja turvattomuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4.<\/p>\n